"Vain kaksi kirjailijaa ansaitsee tässä maassa muistopatsaat: Aleksis Kivi ja Pentti Haanpää" -Paavo Haavikko-

Kirjailija Pentti Haanpää syntyi vuonna 1905 maanviljelijäperheeseen. Maanviljelyn lisäksi suvussa osattiin kirjoittaa. Pentin isoisä Juho Haanpää kirjoitti "opettavaisia kertomuksia" ja isä Mikko Haanpää oli myöskin kirjailija.

Pentti Haanpää nousi suomalaisten tunnetuksi kirjailijaksi vuonna 1925, teoksellaan Maantietä pitkin. Arvosteluissa häntä verrattiin Aleksis Kiveen.

Kirjallisuuden suomalaisena klassikkona Haanpää on harvoja lyhyen tekstin mestareita. Hänen teoksissaan aiheina on maa- ja maattomuus, yhteiskunnan ongelmat, maaseutu ja sen ihmiset, sekä luonto kiertokulkuineen.

Vuonna 1928 Haanpää kirjoitti itsensä pannaan, teoksella Kenttä ja kasarmi. Suuret kustantamot kieltäytyivät julkaisemasta novellikokoelmaa sen "brutaalisten" kohtien vuoksi. Haanpää ei suostunut pyynnöistä huolimatta muuttamaan novellejaan. "Kuvaa ei saa kauniimpaa kun malli on" Pentti oli vastannut.  Lopulta pieni kustantamo julkaisi Kentän ja Kasarmin.

Haanpää oli aikansa ainut tunnettu kirjailija, jonka teoksia ei suuret kustantamot suostuneet julkaisemaan. Haanpään novelleissa oli sen ajan suomelle liian arkoja ja todenperäisiä asioita.

Haanpään palasi suurten kustantamoiden suosioon vuonna 1950 teoksellaan Korpisotaa. Maineenpalautuksesta huolimatta, osa Haanpään tuotannosta on julkaistu vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Elinaikanaan Haanpää kirjoitti noin 350 novellia.

"Pentti Haanpää ei ole kuollut, hän elää. Jos tahdotte todisteita siitä, niin ottakaa mikä tahansa hänen teoksistaan, avatkaa se mistä tahansa ja alkakaa lukea. Tunnette, miten Pentti Haanpää tarttuu lihallisella, lämpöisellä kädellä käteenne ja vie teidät hetkessä oman kansanne keskuuteen, omien ihmistensä joukkoon" - Arvo Turtiainen-