SAM_1155-normal.jpgSAM_1156-normal.jpg

Cannie on eronnut riitaisesti vuosia sitten Joyn isästä ja kirjoittanut suuren suosion saavuttaneen kirjan. Kirja on suutuspäissään kirjoitettu, eikä anna mairittelevaa kuvaa Joyn isästä.

Joy lukee äidinsä kirjan salaa.. Murrosikäisen tytön elämä mullistuu, kun kirjasta löytyy häneltä salattuja tietoja.. Joy alkaa selvittämään onko kirjassa kirjoitetut asiat tosia.

Murrosikäisen tytön kanssa eläminen on yhtä vuoristorataa. Eikä Peter, Cannien mieskään rauhoita sitä ehdottamalla vauvaa sijaissynnyttäjän avulla.

Puolet kirjasta luin haukotusta pidätellen. Ajattelin, ettei kirja ole mitenkään erikoinen, eikä luultavasti jää mieleeni pitkäksi aikaa. Puolikkaan jälkeen alkoi kuitenkin tapahtua. Haukotus pysyi poissa. Kirja alkoi elämään.

Kirjan loppu on haikea ja jäi todellakin mieleen. Olisin halunnut lukea onnellisen lopun, mutta sitä en kokonaan saanut. Kirjan loppupuolella tuli tunne, että haluaisin lukea lisää. Tarina jäi jotenkin hätäiseksi lopussa. Aivan kuin kirjailija ei olisi enempää jaksanut rustata. Olisi vaan jaksanut, sillä olisin mielelläni lukenut lisää.

Kirjan tapahtumat eivät aina ole kovin näppäriä, mutta kyllähän ne meni.

Kirjasta jää päällimmäisenä mieleen se, että elämän on jatkuttava vaikka mitä kävisi.

Kirja sopii murrosikäisen vanhemmille. Myös sijaissynnyttäjistä tietoa haluavat löytävät muutaman murun tästä kirjasta.